Erikoisammatti- ja ammattitutkintojen merkitys työelämälle

Ammatillisessa koulutuksessa meillä on käytössä kolme tasoa: perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Ammattitutkinto on perustutkintoa syvällisempi sukellus alan ammatin saloihin, erikoisammattitutkinnossa mennään vielä entistä syvemmälle ammattitaidon kehittämisessä.  Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tutkinnot ovat laadittu vastaamaan työelämän kohdennettuja erityistarpeita.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ensisijaisesti työkokemusta hankkineille tai työelämässä toimiville henkilöille tarkoitettu ammattitaidon osoittamisen väylä. Varsinkin erikoisammattitutkinnot vertautuvat maailmalla alempiin korkeakoulututkintoihin. Tutkinnot perustuvat näyttöihin eli ovat osaamisen näyttämistä riippumatta siitä onko osaaminen hankittu oppilaitoksessa tai työelämässä.

Monissa eri ammateissa vaaditaan ammattialan erityisosaamista. Näitä ovat esimerkiksi lukitus- ja turvajärjestelmäasentajana toimiminen, sähkö- ja automaatiolan vaativat asennustehtävät, voimalaitosasentajan työnjohto- ja suunnittelutehtävät, nuohooja sekä vanhustyön erikoisosaajana toimiminen.

Työelämän osaamistarpeisiin reagointi

Työelämän osaamistarpeisiin ammatillinen koulutus vastaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin vuosina 2025–2027 lisättävillä valinnaisilla tutkinnon osilla, jotka liittyvät tekoälyn hyödyntämiseen työprosessissa, kehittyvien teknologioiden kokeiluosaamiseen, digikyvykkyyden edistämiseen työyhteisössä sekä digitalisaation ja kyberturvallisuuden edistämiseen omalla vastuualueella.

Osaamistarvekompassi  on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) kehittämä verkkopalvelu, joka tarjoaa ajantasaista tietoa työelämässä tarvittavasta osaamisesta.

Rahoituslain muutokset ja aikuisten työelämän tutkintojen tulevaisuus

Ammatillisen koulutuksen uusi rahoituslaki astuu voimaan 1.1.2026. Pelko on, että työelämän tarpeet sivutetaan muuttamalla ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen rahoitusta sellaiseen suuntaan, että se ei tue työelämän osaamisen kehittämistarpeita.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat alimmissa kustannusryhmissä ja tämä itsessään tulee aiheuttamaan ongelmia, kun ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa käytetään paljon oppilaitoksen ulkopuolisia luennoitsijoita, joiden kustannukset ovat korkeammat kuin oppilaitoksen omin voimin toteutetut perustutkintokoulutukset.

Tutkintojen rahoituksessa painopiste muuttuu enemmän tutkinnon osia suosiviksi. Tutkinnon osien rahoituksen painoarvo nousee 20 prosentista 30 prosenttiin, mutta tässäkin on sudenkuoppa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osat ovat usein laajuudeltaan isompia kuin perustutkinnoissa, ja ovat laajuudeltaan jopa 50 tai 100 osaamispistettä. Laajat tutkinnon osat eivät välttämättä tue työelämän osaamisen kehittämistarpeita.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen oppisopimuksia yleensä tehdään jo yrityksessä työskenteleville työntekijöille. Näissä tilanteissa yleensä tavoitteena on, että yritys pystyisi kehittämään yrityksen osaamisrepertuaariaan ja työntekijöiden osaamista. Näissä tilanteissa koulutuksenjärjestäjä ei enää saisi korotusta rahoitukseen työllistymisen perusteella.  Pahimpana pelkona on, että AT ja EAT tutkintojen ja niiden osien suorittaminen tulee romahtamaan uuden rahoituslain myötä

Suomelta puuttuu yli hallituskausien ulottuva ammatillisen koulutuksen ja jatkuvan oppimisen visio!

Aikuisopettajien liitto AKOL ry

Petri Karoskoski, OAJ:n valtuutettu ja AKOL:n hallituksen jäsen
Kimmo Liljeroos, OAJ:n valtuutettu