Kansalaisopistojen liiton juhlaristeily 1.-3.11.2019

Kansalaisopistojen liitto KoL Medborgarinstitutens Förbund MiF ry järjesti kansalais- ja työväenopistojen henkilökunnalle Itämeren laineilla risteilyn, jossa juhlittiin 120-vuotista kansalaisopistotoimintaa sekä 100-vuotiasta Kansalaisopistojen liittoa. Aikuisopettajien liitto AKOL ry oli kutsuttu yhteistyökumppaniksi mukaan. Kerron tässä jutussa risteilykokemuksestamme, tervetuloa Silja Symphonyn kyytiin Tukholmaan ja takaisin.

Perjantain seminaariohjelma

Perjantaina ohjelma alkoi jo ennen laivan lähtöä. Meillä oli esittelyosasto ennen seminaaria tervetulokahvien lomassa. Meidän ajatuksemme oli olla ihmisten käytettävissä, jos heillä on jotain kysyttävää liittyen OAJ:hin, Aikuisopettajien liittoon tai muuten vaan vapaan sivistystyön opettajien edunvalvontaan. Meillä oli ohikulkeville esittää kysymys, johon vastaamalla sai OAJ:n kestokassin. Kysymykset koskivat edunvalvontaa, työhyvinvointia ja kansalaisopistotyöskentelyä. Esimerkkeinä: Tunnetko luottamusmiehesi? Mikä on kansalaisopiston hauskin kurssi, josta olet kuullut? Käytätkö musiikkia rentoutumiskeinona? Kysymyksen jälkeen osa jäi juttelemaan ja osa jatkoi matkaa kohti seminaaria. Ihmiset tulivat rohkeasti luoksemme juttelemaan ja nautimme täysillä näistä kohtaamisista. Jaoimme halukkaille lisäksi tietoa esitteen ja keskusteluiden muodossa. Saimme läjän myös yhteydenottopyyntöjä.

Seminaariosuuden aloitti tervetulosanoilla Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, jonka jälkeen apulaisprofessori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta jatkoi sivistyspuheenvuorollaan: Uudistuva kansansivistys: Elintasosta elämänlaadun kohentamiseen. Seuraavana esiintyi rehtori, väitöskirjatutkija Leea Keto Järvilakeuden kansalaisopistosta aiheenaan sosiaalinen pääoma kansalaisopistoissa. Molemmat esitykset olivat äärettömän mielenkiintoisia ja ajankohtaisia ja toivon, että kaikki suomalaiset kuuntelisivat heitä. Laivan lähtökuulutusten jälkeen vuorossa oli puheenjohtajamme Maarit Rahkola, jonka aiheena oli: Yhteistyöllä eteenpäin! Vapaan sivistystyön opettajan aseman parantaminen. Maarit esitteli OAJ:n ja AKOL ry:n toimintaa. Tavoitteena oli esittää ymmärrettävästi edunvalvontajärjestön rakennetta ja toimintaa eli sitä, mitä tehdään jäsenistön hyväksi. Maaritin esityksen löydät täältä. KOL ja AKOL ovat tehneet yhteistyötä esim. vaikuttamistyön osalta, sillä meille molemmille on tärkeää pitää yhteiskunnallisissa keskusteluissa esillä aikuiskoulutuksen tärkeyttä, elinikäistä oppimista ja jatkuvaa oppimista. Illan viimeinen luento oli todella mielenkiintoinen ja hauskasti esitetty, ei haitannut mitään, vaikka ilta oli jo pitkällä ja nälkä jo vähän kurni. Tietokirjailija, Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Samu Nyström kertoi meille kansalaisopistojen historiasta: Sivistysunelmia ja toimistohommia – kansalaisopistot 120 vuotta. Mieleen jäi opistojen valtava yhteisöllisyys, hauskat kurssit ja toiminnan laajuus. Lopuksi vielä saimme nauttia Stand Up- esityksestä, kun lavalle tuli kotitalousopettaja Inka Valima Vantaan aikuisopistosta. Ihan naurattikin! On hienoa, että seminaariosuudessa on monenlaista esitystä, tietoa ja alaa.

Perjantai-ilta jatkui ruokailulla ja keskusteluilla vielä tovin, mutta aikaisen aamun vuoksi oltiin nukkumassa jo ajoissa, ihme kyllä.

Lauantain ohjelma

Lauantaina oli tarkoitus päästä vierailulle tukholmalaiseen kansalaisopistoon, mutta valitettavasti se reissu oli peruttu ja saimme tutustua Abba-museoon ja/tai kaupunkiin vapaasti. Onneksi löytyi käsityötarvikeliike ja ruotsalaista designia ja käsitöitä. Sääkin suosi kävelylenkkiä.

Laivalla alkoi jälleen seminaari hyvissä ajoin ennen laivan lähtöä. Ensimmäinen puhuja oli Hovedkoordinator Antra Carlsen (Nordiskt nätwek för vuxnas lärande) ja aiheena oli Nordic co-operation in adult education: Priorities and challeges. Hienoa, että oli hyödynnetty risteilyn mahdollisuuksia tuomalla kansainvälinen tuulahdus seminaariohjelmaan aikuiskoulutuksesta. Toisena puhujana oli kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta. Aiheena oli Aivot, hyvinvointi ja oppiminen. Mukavasti Huotilainen toi luentoon kansalaisopistonäkökulmaa kertomalla esim. musiikin ja liikunnan tuomasta edusta hyvinvointiin ja oppimiseen. Viimeisenä puhujana oli Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio aiheena: Hiiohoi! Kansalaisopistojen liiton keula kohti seuraavaa sataa vuotta. Sanomana oli meidän upeasti rakennettu ja ylläpidetty kansalaisopistojärjestelmämme ja sen valoisa tulevaisuus.

Lauantain työpajat

Puhujien jälkeen loppupäivä oli omistettu työpajoille. Kansalaisopistojen liiton vuotuisessa Tammiseminaari -tapahtumassa on mukava, kun on työpajatyöskentelyä. Siksi oli kiva, että juhlaristeilyllä oli myös hyväksi havaittu kaava käytössä. Tosin aikataulullisesti ehti vain yhteen pajaan, mutta kuitenkin ihmiset saivat valita itseään kiinnostavan aiheen lauantai-illan iloksi. Meidät oli kutsuttu pitämään yhtä pajaa ja otimme ilolla haasteen vastaan. Kuinka menee aikuisopettaja? -työpajaan oli ilmoittautunut maksimimäärä ihmisiä eli 40. Muut työpajat olivat: Kansainvälisyyspaja aikuiskouluttajalle (OPH/EPALE), Yksityisten opistojen työpaja (Suomen setlementtiliitto), Verkkoulottuvuus musiikin opetuksessa (Rockway oy) ja viimeisenä oli lopuille kansalaisopistokaraoke. Laivan tarjoamista houkutuksista huolimatta ihmiset tulivat työpajaan.

Työpajan taustaa ja työskentely

Aikuisopettajien liitto teetti jäsenilleen työhyvinvointikyselyn viime vuonna, koska jäseniltä oli tullut huolestuneita viestejä mm. koulutusleikkausten, reformin ja vuosityöajan vuoksi. Tulokset olivat huolestuttavia ja AKOL:n hallitus päätti ryhtyä toimeen jäsenten hyväksi. Yhtenä toimena hallituksen työhyvinvointiasiantuntija Petri Karoskoski veti ryhmää, jossa työstettiin professori Juhani Ilmarisen työkykytalo- teorian pohjalta työkalua työkyvyn tunnistamiseen ja parantamiseen. AKOL:n jäsenkoulutuksissa ja -tilaisuuksissa sitä on testattu. Tästä linkistä työhyvinvointimateriaaleihin.

.

Työpajamme idea lähti tästä pohjatyöstä. Karoskoski piti työpajassa pienen luennon työhyvinvointiteorioista keskittyen työkykytaloon. Työpajassa tavoitteena oli keskustelu ja ratkaisujen etsiminen kolmivaiheissa työskentelyssä. Ensimmäiseksi jokainen mietti omalta kohdaltaan, kuinka työkykytalon kerrokset toteutuvat. Kolme alinta kerrosta kuvaavat työntekijän omia voimavaroja ja neljäs kerros kokoaa yhteen työhön liittyvät asiat. Toisessa vaiheessa keskusteltiin neljän hengen ryhmissä omien ajatusten pohjalta ja etsittiin ratkaisuja löydettyihin haasteisiin. Tässä kohden aikataulutettiin keskustelua kerros kerrokselta, sillä juttua olisi riittänyt, vaikka kuinka. Lopuksi ihmiset jakautuivat vielä neljään isoon ryhmään, jolloin pienryhmästä nimetty ”kerrosvastaava” toi terveisensä omaan kerrokseen. Jokainen iso ryhmä keskittyi siis työkykytalossa omaan kerrokseensa tiivistäen oleellisen ratkaisuiksi työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja parantamiseksi. Tavoitteena oli keskittyä positiivisiin asioihin ja löytää ratkaisuja. Työpajalaiset työskentelivät ahkerasti keskustellen. Hienoa oli, että mukana oli laajasti kansalaisopistojen henkilöstöä, jotta keskustelulla oli laaja pohja ja saatiin eri näkökulmia asioihin. Ryhmät keskustelivat hienosti pienryhmistä tuodut terveiset ja tiivisti ne teemojen alle sekä kiteytti oleellisen kustakin kerroksesta. Näin saimme vapaan sivistystyön opettajille oman työkykytalon, josta näemme kansalaisopistojen oleelliset asiat liittyen työntekijän omaan työkykyyn, osaamiseen, arvoihin ja asenteisiin sekä johtamiseen ja työoloihin.  Työpajassa työstetty vapaan sivistystyön työkykytalo on täällä.

Työpaja oli meidän isoin ponnistuksemme risteilyllä. Oli mukava, että se sujui niin, kuin sen suunnittelimme ja harjoittelimme. Toivottavasti työpajalaiset olivat myös tyytyväisiä työpajan toteutusmuotoon. Itse aina nautin eniten työpajoista, joissa saa osallistua ja työskennellä, vaikka helpompaa olisi kuunnella luentoa neuloen. Työpajoissa tutustuu uusiin ihmisiin ja kuulee muiden opistojen arjesta, kursseista ja työskentelystä.

Työyhteisö tehdään yhdessä ja työtekijöiden hyvinvointi on kaikkien eduksi. Toivottavasti osallistuneet saivat arkeensa jotain kotiin viemistä. Ainakin on hyvä pysähtyä välillä miettimään omaa työhyvinvointia ja miettiä, mistä työhyvinvointi koostuu ja, kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Kiitos mukana olleille ja kiitos hyvistä keskusteluista. Iso kiitos kutsusta Kansalaisopistojen liitto KoL. Yhteistyö jatkukoon aikuiskoulutuksen hyväksi.

AKOL ry:n tehotiimi Mari Keituri sekä Maarit Rahkola ja Petri Karoskoski